Ellos Deatnu!

Ellos Deatnu! -joavku vuostálastá ođđa Deanu soahpamuša ja ovddida sámi iešstivrema ja báikkálaš hálddaseami Deanuleagis. Jovkui gullet báikkálaš sápmelaččat goappat beale Deanu ja eará berošteaddjit.

Ellos Deatnu! [Eläköön Teno!] -ryhmä vastustaa uutta Tenon sopimusta ja edistää saamelaisten itsemääräämistä ja paikallista hallintoa Tenon seudulla. Ryhmään kuuluu paikallisia saamelaisia Tenon molemmin puolin sekä muita aktiiveja.

Ellos Deatnu! [Länge leve Tana!] -gruppen motstår det nya Tana-avtalet och främjar samernas självbestämmelse samt lokal administration i Tana-trakten. Gruppen består av lokala samer från Tana-älven samt övriga aktiva.

The Ellos Deatnu! -group [Long Live Deatnu!] resists the new Deatnu Agreement and supports the self-determination of the Sámi people and their local governance of the Deatnu area. The group consists of local Sámi from the Deatnu area as well as other activists.

21.6.2017 Moratorio

Čearretsullo moratoria

21.6.2017

Čearretsullo guvlui julggaštuvvo moratoria Deanu čázádaga ođđa bivdonjuolggadusaid hárrái danin go ođđa njuolggadusat áitet Deanuleagi sámiid buresbirgejumi, mas dehálaš oassin lea luossabivdu. Ođđa njuolggadusat leat álbmotrievtti ja Norgga sihke Suoma vuođđolágaid vuostá. Dasa lassin dat lea ráđđádallon stánddaheamit. Moratorio mearkkaša, ahte dálá ođđa bivdonjuolggadusaid ollašuhttin bissehuvvo dán guovllus, mii lea Čearretsullo birastahtti čáhceviidodagain. Čearretsuolu birrasiinis lea Sámi guovlu.

Dán moratoriaguovllu guollebivddus ii oaččo goaridit sámiid vuoigatvuođaid iige beroštumiid maid vuođđun leat álbmotrievtti konvenšuvnnat, julggaštusat ja ávžžuhusat dahje riikkaid vuođđolágat dahjege sámiid riekteáddejupmi ja bivdovierut.

Dát moratoria lea fámus dassážii go Deanu čázádaga bivdonjuolggadusat lea ođđasit ráđđádallon stánddalaččat, vuoiggalaččat ja guovllu sámiid jođihemiin. Moratoria áigge guovllu bivddu vuođđun leat min árbevirolaš riekteáddejupmi ja bivdovierut.

Go juo ođđa bivdonjuolggadusat leat bissehuvvon, de lustabivdolobit mat eai leat báikkálaččat dohkkehuvvon, eai leat fámus dán guovllus. Turistabivdit galget baicce jearrat lobi mis Deanuleagi sápmelaččain ja erenomážit dán guovllu hálddašeaddji sogas, Helándiriin.

Mii ávžžuhat Deanuleagi sápmelaččaid julggaštit moratorio maiddái eará guovlluide Deanu čázádagas dassái go ođđa njuolggadusat leat šiehtadallon ja ollašuhtton.

Ellos Deatnu!

Tiirasaaren moratorio

21.6.2017

Tiirasaaren alueelle Tenojoella, Utsjoen kirkonkylän kohdalla, julistetaan moratorio suhteessa uuteen Tenon sopimukseen ja sen kalastussääntöihin. Uusi sopimus uhkaa Tenojokilaakson saamelaisten hyvinvointia ja elämäntapaa, jonka tärkeänä osana on lohenpyynti. Uudet säännöt ovat paikallisen tapaoikeuden ja sekä Norjan että Suomen perustuslakien vastaisia. Sen lisäksi neuvotteluprosessi on ollut puutteellinen. Moratorio tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että uudet kalastussäännöt mitätöidään Tiirasaaren ympäröimällä vesialueella. Tiirasaari ympäristöineen on saamelaisten aluetta.

Tämän moratorioalueen kalastus ei saa polkea saamelaisten oikeuksia ja etuja, jotka pohjautuvat tapaoikeuden sopimuksiin, julistuksiin ja suosituksiin tai valtioiden perustuslakeihin tai saamelaisten oikeuskäsitykseen ja pyyntitapoihin.

Tämä moratorio on voimassa siihen asti, kunnes Tenojoen vesistön pyyntisäännöt on neuvoteltu uusiksi kelvollisesti, oikeudenmukaisesti ja alueen saamelaisten johtamana. Moratorion aikana alueen kalastuksen pohjana ovat meidän perinteiset oikeuskäsityksemme ja pyyntitapamme.

Kun jo kalastussäännöt on pysäytetty, niin virkistyskalastusluvat, joita ei ole paikallisesti hyväksytty, eivät ole voimassa tällä alueella. Turistikalastajien on pyydettävä lupaa meiltä, Tenojokilaakson saamelaisilta, ja erityisesti tätä aluetta hallitsevalta suvulta, eli Helandereilta.

Me kehotamme Tenojokilaakson saamelaisia julistamaan moratorion myös muille alueille Tenojoen vesistössä siihen saakka, kunnes uudet säännöt on neuvoteltu ja saavutettu.

Ellos Deatnu! Eläköön Teno!

Moratorium in Čearretsuolu

21.6.2017

A Moratorium is declared in the area of Čearretsuolu island regarding the new fishing regulations for the Deatnu (Tana/Teno) river, as the new regulations threaten the wellbeing of the Saami from the Deatnu valley. Salmon fishing plays an indispensable part in the Saami way of life. The new regulations represent a clear violation of human and indigenous rights as well as of the constitutions of Norway and Finland, and these were negotiated with negligible consultation of the local Saami community. A Moratorium means that the implementation of the new fishing regulations is halted in the area surrounding Čearretsuolu. Čearretsuolu with its surrounding area is Saami territory.

Fishing in the Moratorium area may not in any way hamper Saami fishing rights or interests. These rights are firmly rooted in the conventions, declarations and recommendations of international law. They are also supported by Norwegian and Finnish state constitutions, Saami concepts of justice and Saami customary law.

This Moratorium is in force until new regulations are negotiated for fishing in the Deatnu. These new fishing regulations are to be negotiated in a proper and fair way using Free, Prior and Informed Consent, and all discussions are to be led by local Saami people. During the Moratorium in this region, Saami concepts of justice and Saami customary law will be applied.

Since the newly imposed regulations are halted, any tourist fishing licenses that are not locally approved will not be in force in this region. Tourist fishers must therefore ask permission from the Saami people of the Deatnu valley, and especially from the family whose traditional area this is, i.e. the Helándirs.

We encourage people in the Deatnu valley to declare a Moratorium in other areas along the Deatnu watershed as well until new fishing regulations have been negotiated and implemented.

Ellos Deatnu! – Long live Deatnu!

Ođđasat / News

logoCearret kopio 2

Tiirasaaren moratorioalueen säännöt

Ellos Deatnu! Tiirasaaren moratorioalueen säännöt Tiirasaaren moratorio on julistettu Tenon uuden kalastussäädöksen vuoksi ja se tarkoittaa, että uusien pyyntisäädösten käytäntöönpano on pysäytetty Tiirasaarta ympäröivällä vesistössä. Tiirasaaren moratorioalueen säännöt ovat pätevät Tiirasaaren moratorioalueella. Paikan oikeudet Tiirasaari on sinne kuuluvien lintujen, eläinten, hyönteisten, kasvien ja muiden luontokappaleiden saari, jossa ihminen on vieraana. Tiirasaarella on samat oikeudet kuin …

Álbmotčoahkkima loahppaboađusin šattai cealkámuš

Ellos Deatnu! lei bovden báikkálaččaid ságastallat ođđa Deanu soahpamuša birra 25.6. Ohcejogas. Báikki alde ledje badjel 50 olbmo. Čoahkkaneami loahppaboađusin šattai cealkámuš, mas álbmotčoahkkin gáibida ollislaš hálddašeami Deanu čázádaga badjel. Cealkámuš:       Deanučázádat gullá guovllu álbmogii mas lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta ieš mearridit, dikšut, áimmahuššat, dutkat, ja hálddašit iežas čáziid ja sisaboađuid.       Mii eat dohkket stáhtaid iežamet …

Čearretsullo njuolggadusat

Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat Čearretsullo moratoria lea julggaštuvvon Deanu čázádaga ođđa bivdonjuolggadusaid hárrái ja mearkkaša ahte dálá ođđa bivdonjuolggadusaid ollašuhttin bissehuvvo dán guovllus, mii lea Čearretsullo birastahtti čáhceviidodagain. Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat gustojit Čearretsullo moratoriaguovllus.   Báikki vuoigatvuođat Čearretsuolu lea dasa gullevaš lottiid, elliid, divrriid, šattuid, ja eará sivdnádusaid suolu, gos olmmoš lea guossin. Čearretsullos lea seammá …

Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat

Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat

Čearretsullo moratoria lea julggaštuvvon Deanu čázádaga ođđa bivdonjuolggadusaid hárrái ja mearkkaša ahte dálá ođđa bivdonjuolggadusaid ollašuhttin bissehuvvo dán guovllus, mii lea Čearretsullo birastahtti čáhceviidodagain. Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat gustojit Čearretsullo moratoriaguovllus.

Báikki vuoigatvuođat

Čearretsuolu lea dasa gullevaš lottiid, elliid, divrriid, šattuid, ja eará sivdnádusaid suolu, gos olmmoš lea guossin. Čearretsullos lea seammá vuoigatvuođat go mis olbmuin ja nu leat maid buot eará sivdnádusain nu guliin, lottiin ja divrriin vuoigatvuođat. Čearretsullos vuogádagainis lea vuoigatvuohta buorre eallimii, biologalaš máŋggabealatvuhtii, dássededdui, buhtes čáhcái ja áibmui, ja dasa ahte biliduvvon vuogádagat divvojuvvojit. Čearretsuolu vuogádagainis galgá eallit ja ceavzit bures.

Gulahallan

Suolu lea min olbmuid guoibmi, verdde, vuoiŋŋalaš gáldu ja siida. Gulahallat sulluin, guldalit eatnama ja oahppat eatnamis. Sullui boađedettiin lea heivvolaš jearrat das lobi bisánit. Vuolggedettiin giitit báikki ja buot mii dasa gullá. Eat guođe maidige mii lea hehttehussan sullui. Go vuolgit, de vuolgit ráfiin. Áimmahuššat min ja sullo gaskasaš oktavuođa gulahallama danin, go dat ovddida min silolaš ja fysalaš dearvvašvuođa. Mii dárbbašat dan oktavuođa vai eallit buriid ja dearvvaslaš eallimiid.

Bivdu

Bivdit nu ahte fidnet ja váldit dušše dan maid dárbbašat. Čearretsullo moratoria mielde ođđa bivdonjuolggadusat leat bissehuvvon, de lustabivdolobit mat eai leat báikkálaččat dohkkehuvvon eai leat fámus dán guovllus. Turistabivdit galget baicca jearrat lobi Deanuleagi sápmelaččain ja erenomážit dán guovllu hálddašeaddji álbmogis. Moratoria áigge guovllu bivddu vuođđun leat sámi árbevirolaš riekteáddejupmi ja bivdovierut.

Áimmahuššan

Čearretsullos mii váldit ovddasvástádusa eallimis, luonddus ja olbmo leahkima ollisvuođas. Suolu vuogádagainis lea hearkkes guovlu ja danin dan luondduvalljodagaid galgá hálddašit jierpmálaš ja ekologalaš vugiin. Meahcis jođedettiin mii johtit ráfálaččat eatge ráfehuhte sullo, elliid, vuoiŋŋaid dahje olbmuid. Sullo bajageahči ja máttabeal-gáddi lea várrejuvvon lottiide ja dohko mis olbmuin ii leat mannamuš.

Vuoiggalašvuohta

Leat Čearretsullos máttuideamet ja luonddu árbbi várjaleamen ja máhcaheamen. Ulbmilin lea fámuidahttit fas luonddumet ja min vuoigatvuođaid, ja veahkaválddehis vugiin gállit luotta Sámi iešmearrideapmái. Dat lea min áigumuš, geatnegasvuohta ja ovddasvástádus.

Ráhkisvuohta

Mii ráhkistat luonddu, ealliid, šattuid, olbmuid, vuoiŋŋaid, kultuvrramet ja máttuideamet árbbi. Hukset givrodaga ja roahkkatvuođa ceavzit ja veahkehit Sámi álbmoga dearvvaslaš ja oadjebas boahtteáigái. Johtit ráhkisvuođa bálgá, eat vaši.

Soabalašvuohta ja oadjebasvuohta

Eallit olmmožin ja soabalaččat ja áimmahuššat oadjebasvuođa ja buorre vuoiŋŋa. Eat rikkere, bealkke, geavat veahkaválddi dahje duolmma nuppi. Sullui ii leat lohpi buktit alkohola dahje gárrenmirkkuid.

Utnolašvuohta ja rehálašvuohta

Udnot nubbái buot buriid ja juogadit dárbašiid, biepmu ja dieđuid mat leat ávkin áigumušaide ja Čearretsullui. Juogat áinnas iežat árbemáhtu, oaiviliid ja ságaid rehálaččat, rahpasit ja buriid áigumušaiguin.

Lávostallan

Gudnejahttit lávostallanvieruid, mat leat sirdašuvvan midjiide duháhiid jagiid badjel.

Doallat boaššu, árrana ja uskki bassin. Eat oro boaššus eatge jođe dan badjel. Lávvoeamidii, -isidii ja muđui lávu ássiide lea várrejuvvon siskkimuš sajit loaidduin, boaššu lahka. Guossit vurdet uvssas dassážii go fállo sadji. Lávostallit dollet čorgadin lávu ja šilju. Juohkehaš galgá fuolahit iežas vai earát eai dárbbaš su dikšut.

 

Tiirasaaren moratorioalueen säännöt suomeksi

Ellos Deatnu! -joavku vuostálastá ođđa Deanu soahpamuša ja ovddida sámi iešstivrema ja báikkálaš hálddaseami Deanuleagis. Jovkui gullet báikkálaš sápmelaččat goappat beale Deanu ja eará berošteaddjit.

Ellos Deatnu! [Eläköön Teno!] -ryhmä vastustaa uutta Tenon sopimusta ja edistää saamelaisten itsemääräämistä ja paikallista hallintoa Tenon seudulla. Ryhmään kuuluu paikallisia saamelaisia Tenon molemmin puolin sekä muita aktiiveja.

Ellos Deatnu! [Länge leve Tana!] -gruppen motstår det nya Tana-avtalet och främjar samernas självbestämmelse samt lokal administration i Tana-trakten. Gruppen består av lokala samer från Tana-älven samt övriga aktiva.

The Ellos Deatnu! -group [Long Live Deatnu!] resists the new Deatnu Agreement and supports the self-determination of the Sámi people and their local governance of the Deatnu area. The group consists of local Sámi from the Deatnu area as well as other activists.