Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat

Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat

Čearretsullo moratoria lea julggaštuvvon Deanu čázádaga ođđa bivdonjuolggadusaid hárrái ja mearkkaša ahte dálá ođđa bivdonjuolggadusaid ollašuhttin bissehuvvo dán guovllus, mii lea Čearretsullo birastahtti čáhceviidodagain. Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat gustojit Čearretsullo moratoriaguovllus.

Báikki vuoigatvuođat

Čearretsuolu lea dasa gullevaš lottiid, elliid, divrriid, šattuid, ja eará sivdnádusaid suolu, gos olmmoš lea guossin. Čearretsullos lea seammá vuoigatvuođat go mis olbmuin ja nu leat maid buot eará sivdnádusain nu guliin, lottiin ja divrriin vuoigatvuođat. Čearretsullos vuogádagainis lea vuoigatvuohta buorre eallimii, biologalaš máŋggabealatvuhtii, dássededdui, buhtes čáhcái ja áibmui, ja dasa ahte biliduvvon vuogádagat divvojuvvojit. Čearretsuolu vuogádagainis galgá eallit ja ceavzit bures.

Gulahallan

Suolu lea min olbmuid guoibmi, verdde, vuoiŋŋalaš gáldu ja siida. Gulahallat sulluin, guldalit eatnama ja oahppat eatnamis. Sullui boađedettiin lea heivvolaš jearrat das lobi bisánit. Vuolggedettiin giitit báikki ja buot mii dasa gullá. Eat guođe maidige mii lea hehttehussan sullui. Go vuolgit, de vuolgit ráfiin. Áimmahuššat min ja sullo gaskasaš oktavuođa gulahallama danin, go dat ovddida min silolaš ja fysalaš dearvvašvuođa. Mii dárbbašat dan oktavuođa vai eallit buriid ja dearvvaslaš eallimiid.

Bivdu

Bivdit nu ahte fidnet ja váldit dušše dan maid dárbbašat. Čearretsullo moratoria mielde ođđa bivdonjuolggadusat leat bissehuvvon, de lustabivdolobit mat eai leat báikkálaččat dohkkehuvvon eai leat fámus dán guovllus. Turistabivdit galget baicca jearrat lobi Deanuleagi sápmelaččain ja erenomážit dán guovllu hálddašeaddji álbmogis. Moratoria áigge guovllu bivddu vuođđun leat sámi árbevirolaš riekteáddejupmi ja bivdovierut.

Áimmahuššan

Čearretsullos mii váldit ovddasvástádusa eallimis, luonddus ja olbmo leahkima ollisvuođas. Suolu vuogádagainis lea hearkkes guovlu ja danin dan luondduvalljodagaid galgá hálddašit jierpmálaš ja ekologalaš vugiin. Meahcis jođedettiin mii johtit ráfálaččat eatge ráfehuhte sullo, elliid, vuoiŋŋaid dahje olbmuid. Sullo bajageahči ja máttabeal-gáddi lea várrejuvvon lottiide ja dohko mis olbmuin ii leat mannamuš.

Vuoiggalašvuohta

Leat Čearretsullos máttuideamet ja luonddu árbbi várjaleamen ja máhcaheamen. Ulbmilin lea fámuidahttit fas luonddumet ja min vuoigatvuođaid, ja veahkaválddehis vugiin gállit luotta Sámi iešmearrideapmái. Dat lea min áigumuš, geatnegasvuohta ja ovddasvástádus.

Ráhkisvuohta

Mii ráhkistat luonddu, ealliid, šattuid, olbmuid, vuoiŋŋaid, kultuvrramet ja máttuideamet árbbi. Hukset givrodaga ja roahkkatvuođa ceavzit ja veahkehit Sámi álbmoga dearvvaslaš ja oadjebas boahtteáigái. Johtit ráhkisvuođa bálgá, eat vaši.

Soabalašvuohta ja oadjebasvuohta

Eallit olmmožin ja soabalaččat ja áimmahuššat oadjebasvuođa ja buorre vuoiŋŋa. Eat rikkere, bealkke, geavat veahkaválddi dahje duolmma nuppi. Sullui ii leat lohpi buktit alkohola dahje gárrenmirkkuid.

Utnolašvuohta ja rehálašvuohta

Udnot nubbái buot buriid ja juogadit dárbašiid, biepmu ja dieđuid mat leat ávkin áigumušaide ja Čearretsullui. Juogat áinnas iežat árbemáhtu, oaiviliid ja ságaid rehálaččat, rahpasit ja buriid áigumušaiguin.

Lávostallan

Gudnejahttit lávostallanvieruid, mat leat sirdašuvvan midjiide duháhiid jagiid badjel.

Doallat boaššu, árrana ja uskki bassin. Eat oro boaššus eatge jođe dan badjel. Lávvoeamidii, -isidii ja muđui lávu ássiide lea várrejuvvon siskkimuš sajit loaidduin, boaššu lahka. Guossit vurdet uvssas dassážii go fállo sadji. Lávostallit dollet čorgadin lávu ja šilju. Juohkehaš galgá fuolahit iežas vai earát eai dárbbaš su dikšut.

 

Tiirasaaren moratorioalueen säännöt suomeksi