Álbmotčoahkkima loahppaboađusin šattai cealkámuš

Ellos Deatnu! lei bovden báikkálaččaid ságastallat ođđa Deanu soahpamuša birra 25.6. Ohcejogas. Báikki alde ledje badjel 50 olbmo. Čoahkkaneami loahppaboađusin šattai cealkámuš, mas álbmotčoahkkin gáibida ollislaš hálddašeami Deanu čázádaga badjel.

Cealkámuš:

  •       Deanučázádat gullá guovllu álbmogii mas lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta ieš mearridit, dikšut, áimmahuššat, dutkat, ja hálddašit iežas čáziid ja sisaboađuid.
  •       Mii eat dohkket stáhtaid iežamet eatnamiid ja čáziid oamastit ja hálddašit.
  • Deanučázádat ja buot dasa gullevaš doaimmat eai gula stáhtaide.
Ellos Deatnu čoaggá namaid cealkámuššii ja doaimmaha cealkámuša vástideaddji virgeolbmuide Norggas ja Suomas dalle go namat leat čoggon doarvái.

Paikalliset vaativat itsemääräämisoikeutta Tenonlaaksossa ja sen vesialueella

Ellos Deatnu! -ryhmä järjesti sunnuntaina 25.6.2017 avoimen keskustelutilaisuuden Utsjoen Áilegas-talossa. Tilaisuuteen osallistui Ellos Deatnu! -ryhmän aktiiveja, paikallisia joen molemmin puolin sekä muita Tenon vesialueella asuvia.
Tilaisuudessa puhuttiin erityisesti Tenojoen vesistön lohikannan sekä paikallisen kulttuurin tulevaisuuden turvaamisesta. Lisäksi tilaisuudessa kerrottiin Ellos Deatnu! -ryhmän toiminnasta ja Čearretsuolun (Tiirasaaren) moratoriosta sekä kuunneltiin paikallisten kokemuksia ja tuntemuksia.
Paikallinen yhteisö on tilaisuudessa laatinut ja allekirjoittanut julistuksen, johon yhteisö ja Ellos Deatnu! -ryhmä ryhtyvät keräämään nimiä. Julistuksessa todetaan seuraavaa:
  • Tenon vesialue kuuluu alueen kansalle, jolla on oikeus ja velvollisuus itse määrätä, hoitaa, huolehtia, tutkia ja hallita omia vesialueitaan sekä niiden tuottoja.
  • Me emme hyväksy omilla maillamme ja vesialueillamme valtioiden omistusta ja hallintaa.
  • Tenon vedet kaikkine siihen kuuluvine toimineen eivät kuulu valtioille.


Ellos Deatnu! [Eläköön Teno!] -ryhmä vastustaa uutta Tenon sopimusta ja edistää väkivallattomin keinoin saamelaisten itsemääräämistä ja paikallista hallintoa Tenon seudulla. Ryhmään kuuluu paikallisia saamelaisia Tenon molemmin puolin sekä muita aktiiveja.

Lokala kräver självbestämmelse vid Tana-älven

Ellos Deatnu! -gruppen ordnade ett offentligt diskussionstillfälle på söndagen den 25.6.2017 i Áilegas-huset (Utsjoki). Såväl medlemmar från Ellos Deatnu! -gruppen som lokala och andra invånare från Tana-området deltog.
I tillfället diskuterades speciellt försäkrandet av laxpopulationens och den lokala kulturens framtid. Även Ellos Deatnu! -gruppens aktiviteter och moratoriet i Čearretsuolu (Tiirasaari) diskuterades. Lokala berättade fritt om sina erfarenheter och upplevelser.
Deltagarna har utarbetat och underskrivit en deklaration, som deltagarna tillsammans med Ellos Deatnu! -gruppen kommer att sprida vidare för att få fler underskrifter. Deklarationen lyder som följande:
  • Vattnet i Tanaälven hör till folket i området. Folket har både rättigheten och skyldigheten att själv bestämma, behandla, sköta om, forska och förvalta deras egna vattenområden samt dess avkastning.
  • Vi accepterar inte staternas ägande och förvaltning över våra land- och vattenområden.
  • Tanaälvens vattenområde, inklusive all dess funktioner, tillhör inte staterna.
Ellos Deatnu! [Länge leve Tana!] -gruppen motstår det nya Tana-avtalet och främjar samernas självbestämmelse samt lokal administration i Tana-trakten. Gruppen består av lokala samer från Tana-älven samt övriga aktiva.  

Locals Demand Self-determination in Deatnu River Valley

The indigenous-led resistance group Ellos Deatnu! (Long Live Deatnu!) held a public discussion on June 25, 2017, at the Áilegas House in Ohcejohka (Utsjoki), Finland. Participants included activists from Ellos Deatnu! and community members from both sides of the Deatnu River, which runs along the state border between Finland and Norway. The aim of the event was to discuss the new Finnish-Norwegian treaty governing fishing rights on the Deatnu River. The treaty, in force as of [DATE] has already had significant adverse effects on the rights, livelihoods and well-being of the indigenous Saami people of the region. Its ratification was widely opposed by the Saami Parliaments of both countries [etc]
Discussions at the event focused on securing the future of both the river’s salmon population and the local Saami culture. Ellos Deatnu! shared information about their work and the moratorium the group declared days earlier on the Čearretsuollu Island (Fin: Tiirasaari). Through open discussion and debate, participants shared their views and experiences with one another.
The event culminated in the drafting and signing of a declaration, which participants together with Ellos Deatnu! will circulate further in order to collect more signatures. The declaration states:
  • The Deatnu River and its tributaries belong to the people of the region. The people have the right to and responsibility for self-determination in caring for, overseeing, researching and governing their own waterways and any income resulting from their use.
  • We do not accept state ownership and management over our lands and waters.
  • The Deatnu waterways, including all resources, activities, and products related to their use, do not belong to the states, but rather to the local including Saami indigenous inhabitants of the region.
The Ellos Deatnu! -group [Long Live Deatnu!] resists the new Deatnu Agreement and works non-violently towards the self-determination of the Saami people and local governance of the Deatnu area. The group consists of local Saami from the Deatnu area as well as other activists.
For more information, please contact:
Áslat Holmberg: +358 40 8274955, gufihtar@gmail.com
Beaska Niillas: +47 918 56 318, beaskaniillas@gmail.com
Facebook: Ellos Deatnu

Ellos Deatnu! Ellos Sápmi!

Dál muohta suddá beaivves beaivái ja Ellos Deatnu -lihkadus maid lihkadišgoahtá ja ráhkkanišgoahtá boahtte geasi doaimmaide. Diimmá geasi alimus boddu vuoiga lei doarjjakonsearta. Stuorra giitosat das buohkaide! Mii sávvat ovttasbarggu joatkašuvvat ja nanosmuvvat. Dan nana doarjagis oaččuimet olu návccaid ja dainna vuoiŋŋain joatkit dán geasi ovttas viiddidit lihkadusa. Mii eat vuollán ovdalgo bivdomearrádusaid dahkamis gullo Sámi jietna.

Nugo dieđiheimmetge ovdal konseartta, de min áigumuš lea joatkit barggu man diimmá geasi bijaimmet johtui. Doarjjakonseartaruđaiguin leat oastán lávu, nugo lei plána. Dasa lassin jurdda lea skáhppot geavahuvvon fatnasa, vai sihkkarastit moratoriaguovlluide beassama. Ruhta báhcá vel buvttadit boahtte geassái muhtin doaimmaid. Mis leat ođđa jurdagat das maiguin háliidit muittuhit das, ahte Deatnu eallá ja sámit maid.

Ellos Deatnu!

 

..

 

Lumien sulaessa, on myös Ellos Deatnu -liikkeen aika alkaa valmistautua ensi kesän toimiin. Yksi viime kesän hienoimmista hetkistä oli tukikonserttimme. Kiitos siitä kaikille! Toivomme yhteistyön jatkuvan ja laajenevan tulevana kesänä. Ihmisten osoittama vahva tuki antoi paljon voimaa, ja yhdessä siinä hengessä jatkamme tänä kesänä laajentaaksemme liikettä. Emme anna periksi ennen kuin pyyntimääräysten säätämisessä kuuluu saamelaisten ääni.

Vakaa aikomuksemme on – kuten ennen konserttia tiedotimmekin – jatkaa työtä jonka viime kesänä aloitimme. Olemme ostaneet laavun, joka oli määrä tukikonsertissa saadulle rahallisesta tuella ostaa. Sen lisäksi ajatuksena on hankkia käytetty vene, jolla varmistamme pääsemisen moratorioalueille. Tukikonserttirahaa jää sen jälkeenkin vielä kesäisen toiminnan järjestämiseksi. Meillä on uusia suunnitelmia, joilla haluamme muistuttaa siitä, että Teno elää ja saamelaiset myös.

Ellos Deatnu, eläköön Teno!

 

..

 

Snøen tiner dag for dag og Ellos Deatnu-bevegelsen har også begynt å gjøre seg klar til neste sommer. En av de største øyeblikkene i fjor var støttekonserten.
Takk til alle sammen! Vi håper det gode samarbeidet fortsetter og at det styrkes. Vi fikk nye krefter av den store støtten og i den ånden vil vi fortsette og utvide bevegelsen denne sommeren. Vi gir oss ikke før den samiske røst blir hørt.

Slik vi informerte om før konserten så vil vi fortsette det arbeidet vi satte i gang i fjor sommer. Med inntektene fra konserten har vi kjøpt en lávvu, slik det var planlagt. Vi skal enda prøve å finne en brukt båt å kjøpe, så vi er sikret framkomst til moratoriumene.
Det blir igjen noen midler og disse skal brukes til å drifte neste sommers arbeid. Vi har noen nye idéer og vi vil med dette minne om at Deatnu lever og samene også.

Ellos Deatnu!

 

..

 

As the snow melts, the Ellos Deatnu movement also starts to move and prepare for the activities of the coming summer. The high point of last summer truly was the Ellos Deatnu benefit concert. We want to thank you all for it! We hope that the cooperation strengthens and widens in the beginning summer. We drew great strength from the unwavering support we received, and in that spirit we will continue to expand our movement this summer.  By doing so, we will make clear that we will not give up before the Sámi voice is heard in decision making over fishing regulations.

We will do as we said we would before the concert: we will continue the work we set in motion last summer. Like planned we have bought a lávvu with  the income from the benefit concert. We additionally intend to get a used boat in order to ensure access to Moratorium areas. Beyond that, there are some ideas about actions with which to remind the world next summer that Deatnu lives and so do the Sámi.

Ellos Deatnu – Long live Deatnu!

 

Tiirasaaren moratorioalueen säännöt

Ellos Deatnu!

Tiirasaaren moratorioalueen säännöt

Tiirasaaren moratorio on julistettu Tenon uuden kalastussäädöksen vuoksi ja se tarkoittaa, että uusien pyyntisäädösten käytäntöönpano on pysäytetty Tiirasaarta ympäröivällä vesistössä. Tiirasaaren moratorioalueen säännöt ovat pätevät Tiirasaaren moratorioalueella.

Paikan oikeudet

Tiirasaari on sinne kuuluvien lintujen, eläinten, hyönteisten, kasvien ja muiden luontokappaleiden saari, jossa ihminen on vieraana. Tiirasaarella on samat oikeudet kuin meillä ihmisillä ja niin on myös saaren muilla luontokappaleilla, kuten kaloilla, linnuilla ja hyönteisillä. Tiirasaarella kokonaisuudessaan on oikeus hyvään elämään, biologiseen monimuotoisuuteen, tasapainoon, puhtaaseen veteen ja ilmaan, ja siihen, että turmeltuneet käytänteet korjataan. Tiirasaari elinympäristöineen tulee elää ja selviytyä terveenä.

Keskustelu

Saari on meidän ihmisten kumppani, väärti, henkinen lähde ja asuinpaikka/koti. Olemme yhteydessä saareen, kuuntelemme maata ja opimme siltä. Saareen saavuttaessa on soveliasta pyytää lupaa käynnille paikalta. Lähdettäessä kiitetään paikkaa ja kaikkea siihen kuuluvaa. Saarelle ei tule jättää mitään saarelle haitallista. Kun lähdemme, lähdemme rauhassa. Huolehdimme meidän ja saaren välisestä yhteydestä, sillä se edistää meidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme. Me tarvitsemme tätä yhteyttä, jotta voimme elää hyvän ja terveellisen elämän.

Kalastus

Kalastamme sen verran kun tarvitsemme. Tiirasaaren moratorion mukaan uudet kalastussäädökset ovat pysäytetty ja urheilukalastusluvat, joita paikalliset eivät ole hyväksyneet, eivät ole voimassa alueella. Kalastusturistien tulee kysyä lupa Tenojokilaakson saamelaisilta ja erityisesti aluetta hallinnoivilta ihmisiltä. Moratorion ajan alueen kalastuksen perustana on saamelainen perinteinen oikeuskäsitys ja kalastuskäytänteet.

 Huolenpito

Tiirasaaressa otamme vastuun elämästä, luonnosta ja ihmisenä olemisen kokonaisuudesta. Saari on herkkää aluetta ja siksi sen luonnonvaroja tulee hallita järkevästi ja ekologisesti. Kuljemme alueella rauhallisesti, emmekä häiritse saarta, eläimiä, henkiä tai ihmisiä. Saaren yläosa ja etelänpuoleinen ranta ovat varattu linnuille ja sinne ihmisen ei tule mennä.

 Oikeudenmukaisuus

Olemme Tiirasaaressa vaalimassa ja palauttamassa esivanhempiemme ja luonnon perintöä. Tavoitteena on palauttaa voimiinsa luonnon ja meidän oikeudet ja väkivallattomin keinon luoda alku Saamenmaan itsemääräämisoikeudelle. Se on tavoitteemme, velvollisuutemme ja vastuumme.

 Rakkaus

Rakastamme luontoa, eläimiä, kasveja, ihmisiä, henkiä, kulttuuriamme ja esivanhempiemme perintöä. Vahvistamme ja rohkaisemme selviytymään ja auttamaan Saamen kansaa kohti tervettä ja turvallista tulevaisuutta. Kuljemme rakkauden tiellä, emme vihan.

 Sovinnollisuus ja turvallisuus

Elämme ihmisiksi ja sovinnossa ja huolehdimme turvallisuudesta ja hyvästä hengestä. Emme mekasta, panettele, käytä väkivaltaa tai alista toista. Saareen ei ole lupa tuoda alkoholia tai huumaavia aineita.

 Hyvänsuopuus ja rehellisyys

Olemme hyvänsuopia toisillemme ja jaamme tarvikkeemme, ruuan ja tietomme, jotka ovat hyödyksi tavoitteellemme ja Tiirasaarelle. Jaa perinnetietosi, näkemyksesi ja puheesi rehellisesti, avoimesti ja hyvin tarkoitusperin.

 Laavustelu

Kunnioitamme laavustelutapoja, jotka ovat siirtyneet meille tuhansien vuosien takaa. Pidämme posiota, tulisijaa ja ovenseutua pyhänä. Emme oleskele posiossa, emmekä kulje sen yli. Laavunemännälle ja –isännälle ovat varatut sisimmät paikat loitiossa, lähellä posiota. Vieraat odottavat oven vieressä kunnes heille tarjotaan paikkaa peremmältä. Laavustelijat pitävät laavun ja pihan siistinä. Jokainen huolehtii itsestään, jotta muiden kantaa turhaa vastuuta muista.

Čearretsullo njuolggadusat

Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat

Čearretsullo moratoria lea julggaštuvvon Deanu čázádaga ođđa bivdonjuolggadusaid hárrái ja mearkkaša ahte dálá ođđa bivdonjuolggadusaid ollašuhttin bissehuvvo dán guovllus, mii lea Čearretsullo birastahtti čáhceviidodagain. Čearretsullo moratoriaguovllu njuolggadusat gustojit Čearretsullo moratoriaguovllus.

 

Báikki vuoigatvuođat

Čearretsuolu lea dasa gullevaš lottiid, elliid, divrriid, šattuid, ja eará sivdnádusaid suolu, gos olmmoš lea guossin. Čearretsullos lea seammá vuoigatvuođat go mis olbmuin ja nu leat maid buot eará sivdnádusain nu guliin, lottiin ja divrriin vuoigatvuođat. Čearretsullos vuogádagainis lea vuoigatvuohta buorre eallimii, biologalaš máŋggabealatvuhtii, dássededdui, buhtes čáhcái ja áibmui, ja dasa ahte biliduvvon vuogádagat divvojuvvojit. Čearretsuolu vuogádagainis galgá eallit ja ceavzit bures.

Gulahallan

Suolu lea min olbmuid guoibmi, verdde, vuoiŋŋalaš gáldu ja siida. Gulahallat sulluin, guldalit eatnama ja oahppat eatnamis. Sullui boađedettiin lea heivvolaš jearrat das lobi bisánit. Vuolggedettiin giitit báikki ja buot mii dasa gullá. Eat guođe maidige mii lea hehttehussan sullui. Go vuolgit, de vuolgit ráfiin. Áimmahuššat min ja sullo gaskasaš oktavuođa gulahallama danin, go dat ovddida min silolaš ja fysalaš dearvvašvuođa. Mii dárbbašat dan oktavuođa vai eallit buriid ja dearvvaslaš eallimiid.

Bivdu

Bivdit nu ahte fidnet ja váldit dušše dan maid dárbbašat. Čearretsullo moratoria mielde ođđa bivdonjuolggadusat leat bissehuvvon, de lustabivdolobit mat eai leat báikkálaččat dohkkehuvvon eai leat fámus dán guovllus. Turistabivdit galget baicca jearrat lobi Deanuleagi sápmelaččain ja erenomážit dán guovllu hálddašeaddji álbmogis. Moratoria áigge guovllu bivddu vuođđun leat sámi árbevirolaš riekteáddejupmi ja bivdovierut.

Áimmahuššan

Čearretsullos mii váldit ovddasvástádusa eallimis, luonddus ja olbmo leahkima ollisvuođas. Suolu vuogádagainis lea hearkkes guovlu ja danin dan luondduvalljodagaid galgá hálddašit jierpmálaš ja ekologalaš vugiin. Meahcis jođedettiin mii johtit ráfálaččat eatge ráfehuhte sullo, elliid, vuoiŋŋaid dahje olbmuid. Sullo bajageahči ja máttabeal-gáddi lea várrejuvvon lottiide ja dohko mis olbmuin ii leat mannamuš.

Vuoiggalašvuohta

Leat Čearretsullos máttuideamet ja luonddu árbbi várjaleamen ja máhcaheamen. Ulbmilin lea fámuidahttit fas luonddumet ja min vuoigatvuođaid, ja veahkaválddehis vugiin gállit luotta Sámi iešmearrideapmái. Dat lea min áigumuš, geatnegasvuohta ja ovddasvástádus.

Ráhkisvuohta

Mii ráhkistat luonddu, ealliid, šattuid, olbmuid, vuoiŋŋaid, kultuvrramet ja máttuideamet árbbi. Hukset givrodaga ja roahkkatvuođa ceavzit ja veahkehit Sámi álbmoga dearvvaslaš ja oadjebas boahtteáigái. Johtit ráhkisvuođa bálgá, eat vaši.

Soabalašvuohta ja oadjebasvuohta

Eallit olmmožin ja soabalaččat ja áimmahuššat oadjebasvuođa ja buorre vuoiŋŋa. Eat rikkere, bealkke, geavat veahkaválddi dahje duolmma nuppi. Sullui ii leat lohpi buktit alkohola dahje gárrenmirkkuid.

Utnolašvuohta ja rehálašvuohta

Udnot nubbái buot buriid ja juogadit dárbašiid, biepmu ja dieđuid mat leat ávkin áigumušaide ja Čearretsullui. Juogat áinnas iežat árbemáhtu, oaiviliid ja ságaid rehálaččat, rahpasit ja buriid áigumušaiguin.

Lávostallan

Gudnejahttit lávostallanvieruid, mat leat sirdašuvvan midjiide duháhiid jagiid badjel.

Doallat boaššu, árrana ja uskki bassin. Eat oro boaššus eatge jođe dan badjel. Lávvoeamidii, -isidii ja muđui lávu ássiide lea várrejuvvon siskkimuš sajit loaidduin, boaššu lahka. Guossit vurdet uvssas dassážii go fállo sadji. Lávostallit dollet čorgadin lávu ja šilju. Juohkehaš galgá fuolahit iežas vai earát eai dárbbaš su dikšut.

Ellos Deatnu! -lihkadus viidu: Dálvadasa Allasullui ásahuvvo maid moratorio

Preassadieđáhus 14.7.2017

Dálvadasa Allasullui ja dan birastahtti čáhceviidodahkii lea 13.7.2017 ásahuvvon moratorio, mainna servet Ellos Deatnu! -lihkadussii. Allasuolu lea Suoma bealde riikarájá Deanuleagis. Čearretsuolu, gosa Ellos Deatnu! -joavku gieskat ásahii moratorio lea ges Norgga bealde riikarájá. Ná Allasullo moratorio dahká ášši riikkaidgaskasaš áššin.

”Deanu ášši gulla midjiide buohkaide guovllu olbmuide. Lean galledan Čerretsullo ja gullen ahte buorre vuohki doarjut lihkadusa livččii ieš cegget moratorio. Leat ceggen muhtin Dálvadas olbmuiguin moratorio Allasullui, Čearretsullo moratorio joatkkan. Sávan, ahte earát maid čájehit oainnuideaset ja ceggegohtet moratorioid guovlluidasaset. Lea dehálaš čájehit, ahte eat dohkket ođđa Deanu soahpamuša. Ellos Deatnu! -lihkadus galgá stuorrut stuorra rávdnjin. Dainna lágiin olbmot earáge guovlluin leat ožžon áigái rievdadusaid.” cealká Outi Pieski Dálvadasas.

”Ii oro áibbas riekta, ahte olbmot, geat eai dovdda guovllu kultuvrra ja árbevieruid, dahket mearrádusaid guvlui. Fierbmebivdu lea muđuige geahppánan issorasat Deanu alde maŋimuš 30-jagi, ja ođđa sohkabuolvvat eai hálddaš šat nu viidát gealbbu mii dárbbašuvvo dan ollašuhttimis. Ráddjehus eastá maiddái sámeskuvllain juohke jagi ollášuhtton árbevirolaš guolásteami oahpahusa.” joatká Sylvi Rasmus, nuppi báikkálaš soga ovddastáddji.

Dálvadasa olbmuid mielas ii oro riekta, ahte bartaturisttaide addojuvvojit eanet vuoigatvuoðat Deanu čázadahkii. Sii čuoččuhit, ahte vaikko olggobeal olbmot leatge oastán eatnamiid de árbevuoigatvuođaid sii eai sáhte oastit, dat čuvvot árbbis. Dálvadasas lea fuolla dán báikkálaš árbbi ja vuoigatvuođaid sirdašuvvamis boahttevaš buolvvaide.

”Deanusoahpamuš sáhttá dagahit dan, ahte Deanu guolástankultuvra loahpas duššá ja seammás duššá maiddái sápmelašvuohta, giella ja kultuvra. Mátta-Suomas mánát veahkehallet dálu bargguin, muhto min mánát eai oba beasa joga ala. Ii muge gánda oaččo boahtit muinna veahkkin buođđut. Dathan lea olles olmmošlašvuođa vuostá.”  cealká Vuovdaguoikka guolástangotti ovdaolmmoš ja okta Allasullo moratorio ásaheaddjiin Erke Ánde, Antti Katekeetta.
Ellos Deatnu! joavku vuostálastá ođđa Deanu soahpamuša ja ovddida sámi iešmearrideami ja báikkálaš hálddaseami Deanuleagis. Jovkui gullet báikkálaš sápmelaččat goappat beale Deanu ja riikkarájáid ja eará berošteaddjit.

Oktavuohta:

Antti Katekeetta +358 40 5138116, antti.katekeetta@gmail.com

Áslat Holmberg: +358 40 8274955, gufihtar@gmail.com

Beaska Niillas: +47 918 56 318, beaskaniillas@gmail.com

Facebook: Ellos Deatnu

Ellos Deatnu doarjjakonsearta

*** Sámegillii ***
Ellos Deatnu! -joavku lágida doarjjakonseartta man váldoulbmilin lea čohkket olbmuid miehtá Deanu čázádaga ja eará guovlluin maid. Ellos Deatnu lea dušše okta jovkkoš, mii hálida ávžžuhit ja movttidahttit olles álbmoga doaibmagoahtit sámiid ja luonddu vuoigatvuođaid bealis. Aiddo dál dárbbašuvvo buohkaid veahkki!

Doarjjakonseartta ruđalaš ulbmilin lea doarjut Ellos Deatnu -joavkku doaimmaid. Sisaboahtu geavahuvvo stuorra čoahkkinlávvui ja eará uhcit goluide.

*** Dárogillii ***
Ellos Deatnu – gruppa arrangerer støttekonsert med mål om å samle folk fra hele Tanavassdraget og også fra andre områder. “Ellos Deatnu” er idag en liten gruppe, men vi vil oppfordre og oppmuntre alle til å stå opp for samenes og naturens rettigheter. Tiden vi lever i krever at vi står samlet!

En annen målsetning med konserten er å samle midler til arbeidet Ellos Deatnu gjør. Inntektene vil gå til en større lávvu og til andre utgifter.

*** Suomeksi ***
Ellos Deatnu! -ryhmä järjestää tukikonsertin, jonka päätarkoituksena on koota ihmisiä pitkin Tenon vesistöä ja tietysti muualtakin. Ellos Deatnu on pieni ryhmä, joka kannustaa kaikkia toimimaan saamelaisten ja luonnon oikeuksien puolesta. Juuri nyt tarvitaan kaikkien apua!

Tukikonsertin tarkoituksena on myös tukea rahallisesti Ellos Deatnun toimia. Tulot käytetään isoon kokouslaavuun ja pienempiin kuluihin.

Artistat/artistit:
Ailu Valle
Ammon Johnskareng
Amoc
Ánde Somby
Ánnámáret
Dutta Per Ándde Juhán
Niillas Holmberg
Niko Valkeapää
Paleface
Sara Marielle Gaup Beaska
Ulla Pirttijärvi
Wimme

Bileahtat:
10 € / 90 NOK mánát (5-18 -j.), stuđeanttat ja ealáhatolbmot;
20 € / 190 NOK ollesolbmot;
50 € / 450 NOK bearašbileahta (guokte ollesolbmo + mánát)

Liput:
10 € lapset (5-18 -v.), opiskelijat ja eläkeläiset
20 € aikuiset
50 € perhelippu (kaksi aikuista + lapset)

*** Giitu *** Kiitos *** Tusen takk ***
Ohcejoga kulturdoaibma / Utsjoen kulttuuritoimi
Ohcejoga Sámi Siida
Sirbmá gilisearvi
Tuupa records ry
Buohkat, geat leat jo dássážii dorjon min!!

Tiirasaaren moratorio

21.6.2017

Tiirasaaren alueelle Tenojoella, Utsjoen kirkonkylän kohdalla, julistetaan moratorio suhteessa uuteen Tenon sopimukseen ja sen kalastussääntöihin. Uusi sopimus uhkaa Tenojokilaakson saamelaisten hyvinvointia ja elämäntapaa, jonka tärkeänä osana on lohenpyynti. Uudet säännöt ovat paikallisen tapaoikeuden ja sekä Norjan että Suomen perustuslakien vastaisia. Sen lisäksi neuvotteluprosessi on ollut puutteellinen. Moratorio tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että uudet kalastussäännöt mitätöidään Tiirasaaren ympäröimällä vesialueella. Tiirasaari ympäristöineen on saamelaisten aluetta.

Tämän moratorioalueen kalastus ei saa polkea saamelaisten oikeuksia ja etuja, jotka pohjautuvat tapaoikeuden sopimuksiin, julistuksiin ja suosituksiin tai valtioiden perustuslakeihin tai saamelaisten oikeuskäsitykseen ja pyyntitapoihin.

Tämä moratorio on voimassa siihen asti, kunnes Tenojoen vesistön pyyntisäännöt on neuvoteltu uusiksi kelvollisesti, oikeudenmukaisesti ja alueen saamelaisten johtamana. Moratorion aikana alueen kalastuksen pohjana ovat meidän perinteiset oikeuskäsityksemme ja pyyntitapamme

Kun jo kalastussäännöt on pysäytetty, niin virkistyskalastusluvat, joita ei ole paikallisesti hyväksytty, eivät ole voimassa tällä alueella. Turistikalastajien on pyydettävä lupaa meiltä, Tenojokilaakson saamelaisilta, ja erityisesti tätä aluetta hallitsevalta suvulta, eli Helandereilta.

Me kehotamme Tenojokilaakson saamelaisia julistamaan moratorion myös muille alueille Tenojoen vesistössä siihen saakka, kunnes uudet säännöt on neuvoteltu ja saavutettu.

Ellos Deatnu! Eläköön Teno!